Lähentymistä

Kissalasten yhteiselo kehittyy sujuvasti. Leia puskee Leonardia ja antaa haistella peppuaan. Yhdessä leikitään jo takaa-ajo leikkejä ja  käydään yhtäaikaa juomakupilla.

"Mikä tämä on" Leonardin ilme on kyllä vähän järkyttynyt :)

hmmm....

Tämä pää tuoksuu erilaiselta.

Kaikki sujuu hienosti.

Syödään hyvin, toistaiseksi kumpikin omia ruokiaan.  Leia ei ole kiinnostunut Leonardin ruoista, Leonard kyllä haluaisi Leian raksuja mutta mamma vähän säännöstelee kun mamman mielestä raksut eivät ole pääruoka muille kuin kissavauvoille. Leia syö penturaksuja ja jonkin verran Portan kanaa josta Leonard ei ole kiinnostunut yhtään, liharuoat eivät Leiaa oikein kiinnosta. Leonard syö täysliharuokia ja raksuja on vähän aamuisin raksupeleissä.  Toiveena olisi, että Leiakin jossain vaiheessa innostuisi samoista ruoista kuin Leonard. Leia painaa 1800 g, paino on noussut hienosti tämän viikon aikana, viime maanantaina paino oli 1700 gr.

Kumpikin nukkuu hyvin yöt ja päivärutiinikin on muodostunut samankaltaiseksi. Aamulla noustaan kun herään ja aamuruoan jälkeen lapsukaiset leikkivät pari tuntia ja sitten kumpikin ottaa aamutorkut.  Päiväruoan jälkeen nukutaan pitkät iltapäiväunet, neljästä kuuteen tuntia. Ilta taas leikitään ja yöunille käydään kymmenen maissa. Toistaiseksi kisut eivät ole olleet vielä nopeita kaupassakäyntejä lukuunottamatta kahdestaan ja eilen kun olin pidempään poissa sisareni oli kissavahtina. Lapsukaiset nukkuivat tietenkin koko ajan.

Vessa asiat kanssa sujuvat hyvin. Leialla on kaksi vessaa ja Leonardilla yksi. Leonardin vessassa on puupohjainen kissanhiekka ja Leialla hajustamaton kissanhiekka. Kumpikin käy omassa vessassaan ja toisen vessaan ei mennä.  Toistaiseksi mennään omilla hiekoilla. Toisaalta se on myös hyvä koska pystyn seuraamaan tuotosten määrää ja laatua.

Olen niin onnellinen näistä kahdesta. Isäntä on tämän viikon mökillä ja kaipaa kisuja kovasti. Hän  tulee taas viikonlopuksi kaupunkiin ja parin viikon kuluttua on tarkoitus lähteä kisujen kanssa mökille. Leia pitää vielä opettaa valjaisiin ja autossaoloon sitä ennen.

Vieras talossa

Saimme viime viikon lauantaina vieraan, saman vieraan joka kävi pikaisesti toukokuussa. Tällä kertaa vieras olikin viikon. Tyttäreni lähti viikoksi matkoille ja toi 2 vuotiaan leikatun kissaherran, Olavin, meille hoitoon. Jännitimme miten vierailu sujuu, mutta kaikki meni erinomaisesti.

Ensimmäisinä päivinä pojat olivat eristettynä toisistaan pyykinkuivaustelineestä kehittelemäni kissa-aidan takana. Aita toimi hyvin, pojat näkivät toisensa ja pääsivät tutustumaan toisiinsa. Vietin mahdollisimman paljon aikaa aidan molemmilla puolilla jotta Olavikaan ei tuntisi oloaan yksinäiseksi ja hajut siirtyisivät. Yöt pojat olivat eri húoneissa, samoin kun olin poissa kotoa.  Ensimmäinen ilta ja seuraava aamupäivä olivat aikamoista sähinää ja välillä murinaakin, lähinnä Olavin puolelta, Leonard enemmäkin ihmetteli. Maanantaina suhinat ja murinat olivat poissa, pidin aidan kuitenkin vielä paikoillaan.

Olavi olohuoneessa

Leonard keittiössä

Tiistaina poistin aidan ja pojat pääsivät kunnolla tutustumaan toisiinsa. Ensimmäinen tunti meni siihen, että Olavi oli olohuoneen sohvan alla ja molemmat täppäilivät tassuilla toisiaan vimmatusti. Suhinaa ja murinaa ei kuitenkaan kuulunut. Laitoin pojat taas eri huoneisiin ja lähdin käymään  kaupassa. Kun pojat taas kohtasivat toisensa täppäilyä esiintyi vähemmän ja pojat lähtivät jo liikkeellekin, välillä ajettiin toista takaa aikamoista vauhtia. Iltapäivällä nukuttiin pienet torkut ja sitten taas tutustuttiin/riehuttiin koko ilta.

Leonard pyytää leikkiin.

Keskiviikkona kaikki sujui jo paljon rauhallisemmin. Pojat nenuttelivat jo tervehdykseksi ja Olavi kurisi Leonardin kohdatessaan. Uskalsin jättää pojat jo kahdestaan kun lähdin saunaan.

Olavi ihmettelee kun Leonard riehuu.

Torstai olikin jo sitten "normipäivä" kahden kissan kanssa, pojat malttoivat jo nukkua kunnolla aamu- ja iltapäivätorkut ja  yöunillekin käytiin normaaliin aikaan.

Olavi ja Leonard

Perjantaina Olavi  otti jo rauhallisesti pikkutouhottojan puuhat.

Olavin häntä on kovin kiinnostava.

Oli todella mukavaa olla kahden kissan kanssa ja kissojen tutustuminen sujui yllättävän hyvin. Vielä pojat eivät päässeet painimisasteelle, vaikka sitä jo vähän harjoiteltiin. Rallittelu sujui hyvin ja nukkuminen onnistui vaikka toinen olisikin ollut hereillä. Yöt Olavi nukkui koko viikon olohuoneessa ovien takana koska en ollut kovin innostunut ajatuksesta, että pojat rallittelisivat yöllä kun nukun, ehkä ensi kerralla sitten.

Tänään Olavi lähti omaan kotiin ja meillä molemmilla, Leonardilla ja minulla, on jo ikävä.