Maalla ja kaupungissa

Olemme olleet vuorotellen mökillä ja kaupungissa. Mökillä parasta on valjastelu. Ulkoilemme 3-4 kertaa päivässä, yleensä teemme puolen tunnin lenkkejä, mutta joskus ulkona ollaan tunninkin verran., pieni sadekaan ei haittaa kun ulos on päästävä.

Korkealta näkyy kauemmas.

Lammen rannalla on hyvä seurailla sudenkorentoja.

Mamma putsaa vaan sieniä kun mä haluan ulos.

Välillä pitää mennä lujaa.

Illalla voi käpertyä mamman syliin nukkumaan.

Kaupungissa ei valjastelua harrasteta. Päätin, että emme ulkoile kaupungissa koska en halua kuulla jatkuvaa mankumista ulko-oven edessä. Välillä virikkeiden vähyys tuntuu kuitenkin turhauttavan Leonardia. Omia leikkejä on kyllä paljon, korkki ja hiiret ova suosikkeja, niitä pitää täppäillä ympäriinsä ja välillä pyydetään mamma mukaan pelastamaan lipaston alle joutunut lelu.

mökötystä

Pienen kissan on itse keksittävä leikit.

Tämä on mun!

Onneksi on myös ihana höyhenlelu. Leonard jaksaa leikkiä sillä loputtomiin, tai ainakin niin kauan kuin jaksan lelua heiluttaa.

Kissapoika kasvaa

Leonard on jo puolivuotias kissapoika ja painoa on jo 2,9 kg.  Kuvista huomaa kuinka hän on kasvanut siitä kun saapui kotiin. 

Leonard 25.2.2017

Leonard 16.6.2017

Ihanan pentumainen hän on edelleenkin. Leikkii, riehuu ja rakastaa temppujen tekemistä. Opittuja temppuja ovat jo istuminen, yläviitonen, tassun antaminen, takajaloilla istuminen ja tassun heiluttaminen, opettelun alla on maahan meneminen. Leonard on opettanut mammallekin muutaman tempun, kuten pölyhuiskan noutaminen ja sen avulla lempihiiren pelastaminen lipaston alta.

Ruoka maistuu hyvin, lähes kaikki kelpaa. Märkäruoat ova kuitenkin parempia kuin raksut. Yöt menevät hyvin, alkuyön Leonard nukkuu yleensä villapaitapesässä ja tulee viereeni aamuyöstä. Aamulla Leonard antaa nukkua eikä herätä, vasta kun herään hän nousee ja tulee mahan päälle siliteltäväksi, aamupalalle ei ole mitään kiirettä. Silittely- ja kehräyshetken jälkeen mennään yhdessä keittämään kahvit ja sitten on Leonardin aamupalan vuoro.

Vieraita ja lisää leluja

Tänään oli jännä päivä kun saimme 2 vuotiaan kissaherran kylään. Alkuun oli pientä sähinää ja paksuja häntiä, mutta sitten kumpikin kisu rauhoittui. Lähelle ei kuitenkaan uskallettu mennä ja vanhempi herra  murisi aika-ajoin Leonardille. Leonard sähisi muutaman kerran, mutta muuten tyytyi vain katselemaan. Vierailun loppupuolella kumpikin liikkui jo melko hyvin huneistossa. Vierailu meni paljon paremmin kuin me ihmiset uskalsimme odottaa ja voi olla, että saamme joskus vieraan meille vähän pidemmäksikin aikaa.

Vieras on parvekkeella ja Leonard kurkkii ovelta.

Viikolla kudoin lisää kissanleluja Kissasilmukat-kirjasta. Kun yritin kuvata niitä Leonard syöksyi heti paikalle telmimään hiirien ja madon kanssa, lelut olivat selvästi mieleisiä. Toinen hiiri ja mato annettiin vieraalle kotiinviemisiksi.

Kissansilmukat

Posti toi Tassulinnan blogiarvonnassa voittamani ihanan Kissansilmukat kirjan. Kirjassa on ihastuttavia neuleohjeita kissojen leluiksi. Kirjan mukana tuli harmaa pötkylä joka valloitti Leonardin välittömästi. Sitä peippailtiin pitkin olohuonetta ja annettiin takatassuilla kyytiä. Pepsi ja Max olivat varmaan laittaneet taikojaan mukaan.

Minun piti heti tehdä ensimmäinen lelu kirjasta. Käärme oli helppo tehdä, tein siitä hieman paksumman kuin ohjeessa.

Kiitokset Tassulinnan emännälle ja Pepsille ja Maxille, leluja tulee varmasti lisää.

Uusi boxi, ihmetuksen aiheita ja leikkejä

Tiistaina saapui uusi kantoboxi ja sitä piti tietenkin testata. Leonard ei protestoinut yhtään boxiin menoa, valjaitakin kokeiltiin samalla kertaa.

Keskiviikkona ajattelimme lähteä vähän ajelulle jotta pikkukisu tottuisi autoon ja boxiin. Laitoin Leonardille valjaat ja tätä ei kukaan varmasti usko, mutta Leonard suuntasi suoraan boxin sisälle ja jäi sinne ihmettelemään. Onneksi isäntä oli todistamassa tapahtumaa. Ajelu onnistui hyvin, pientä miukumista oli aluksi, mutta sitten hän rauhoittui makoilemaan ja oli ihan hiljaa loppumatkan.
 

Torstaina oli sitten eläinlääkärikäynti, oli tehosterokotuksen aika, käynti taisi jännittää eniten  mammaa. Kisu todettiin hyvin kasvaneeksi ja reippaaksi. Painoa oli 1885 gr, nousua 300 gr siitä kun pikkuinen saapui.

Kaikenlaisia ihmeellisiä asioita:

Roomba-imuri ei jännitä enää niin paljon kuin aikaisemmin, sen kanssa voi olla jo aika lähekkäin.



Pesukone on edelleen mielenkiintoinen.

Leluista rakkain on korkki, sitä pitää kantaa ympäriinsä ja sen kanssa leikitään pitkiä aikoja. Hirmuinen huoli on jos korkki joutuu jääkaapin alle, mamman pitää se sieltä kaivaa heti pois.



Mamman padissa on mielenkiintoinen fisupeli.

Päivällä paras nukkumapaikka on mamman vanhasta villapaidasta tehty pesä. Yöllä nukutaan mamman vieressä.