Uusi kiipeilypuu

Leonardille hankittiin melkein kattoon ulottuva kiipeilypuu. Kun puu oli rakennettu Leonard meni päiväunille mamman sänkyyn, eikä näyttänyt olevan kiinnostunut puusta.

Puu sopii mainiosti tuohon nurkkaan.

 Viiden tunnin päiväunien jälkeen puu jo kiinnosti.

Kiipeäminen sujui hyvin.

 

 

 

 

Ylhäältä on hyvät näkymät.

Pimeälläkin ulkona näyttää olevan jotain mielenkiintoista.

Leonard tuntui pitävän puusta ja otti toiseksi ylimmällä pesällä iltatorkutkin, mutta tänään...

Paras paikka aamutorkuille oli kuitenkin kylpyhuoneessa mamman pyykkien päällä.

Mökillä on kivaa, kivempaa kuin kaupungissa?

Olimme Leonardin kanssa pari viikkoa mökillä. Leonard viihtyy siellä erittäin hyvin, todennäköisesti paremmin kuin kaupungissa. Mökillä on paljon tekemistä ja saa ulkoilla terassilla vaikka koko päivän. Valjastelu on parasta mitä Leonard tietää ja valjastelumankuaminen alkaa heti mamman heräämisen jälkeen, mamma vaan ei aina ole kuulevinaan. Lenkille lähdetään pari kolme kertaa päivässä, pieni sadekaan ei haitannut.  Varsinaista leikittämistä Leonard ei kaipaa mökillä ollenkaan.

Tontin ensimmäinen tatti tutkittiin tarkkaan.

Mamma voisi päästää tuonne metsään tutkimusretkelle.

Kaikkein hauskinta oli kiipeillä puihin joissa on linnunpönttöjä. Pienen harjoittelun jälkeen Leonard pääsi jo pöntölle saakka. Lintuemo ei ollut kylläkään innostunut tästä saavutuksesta. Linnut oppivatkin aika pian ilmoittamaan varoitusäänellä kissan ulostulosta.

Terassillakin pääsi kiipeilemään kun isäntä teki sinne hienon kiipeilypuun lepänrungosta ja kieputti rungon ympärille juuttinarua.

Kaikki puuhailu tietenkin väsytti ja jos vain ei ollut liian kylmä niin päivätorkut otettiin terassilla.

 Aurinkoisena päivänä torkuttiin mamman vieressä aurinkotuolissa.

Kylmällä ilmalla mamman syli oli paras paikka päikkäreille.

Uusi kiipeilypuu ja ulkoilua

Vaikka kissan hankinta oli alunperin minun ideani ja haluni on Leonard onnistunut kietomaan isännänkin tassujensa ympärille. Isäntä oli edellisen käyntikertamme jälkeen verkottanut mökin terassin. Minun ei enää tarvitse pelätä, että pikkukissa livahtaa ovesta suoraan ulos. Samalla Leonard sai hienon ulkoilualueen.

 

Isäntä oli tehnyt myös kiipeilypuun. Minun tehtäväkseni jäi hankkia kangas tasoille ja löysinkin hienosti kisun väreihin sopivan kankaan. No, oikeasti en hakenut harmaata, mutta en voinut vastustaa tuota kangasta kun se osui käteeni palalaarissa.

 Muuten mökkeily on sujunut normaaleissa merkeissä, takan edessä on lämmitelty ja mamman viereisessä tuolissa on otettu iltatorkkuja. Ai niin, saunassakin Leonard kävi parina iltana, toisena iltana kisu tuli ylälauteelle ja löylyäkin sai heittää.