Hurjapäät

 Oven päällinen on Leialle normaali paikka piipahtaa, välillä Leia hyppää sinne viereisen sohvan kaiteeltakin. Leonard harvemmin menee sinne, mutta nyt hän meni Leian perässä. 

Hurjapäät YouTubessa

Meille on vahingossa tainnut tulla orava eikä kissa

Leian kiipeilytaidot on kyllä vaikuttavat. Tänään hän pelästytti minut perin pohjiin kiipeämällä terassin seinää pitkin ja yritti sitten livahtaa puolen laudan kokoisesta raosta katon välipohjaan. Leialla oli jo pää ja hartiat raossa kun sain vyötäröstä kiinni ja sain vedettyä hänet takaisin. Isäntä sai kaupasta palattuaan käskyn lisätä laudan kattoon.

Eilen Leia jahtasi kärpästä ja kiipesi ovea pitkin verhotangolle. Minusta Leonard oli pienenä vauhdikas ja kiipeilevä, mutta ei häntä voi kyllä verrata tähän tyttöön.

Leian kiipeilyvideo YouTubessa

Kissa vai orava

Leia hurjapää

Aamulla Leia keksi, että keittiön oven päälle voi hypätä. Minua tietenkin hirvitti mutta luotin, että Leia osaa homman. Hän on jo vähän harjoitellut alastuloa tornin vieressä olevan oven päältä. Pari ensimmäistä alastuloa oli aika hurjan näköistä, mutta kolmannella kerralla alastulo sujui jo mallikkaasti. Leonard seurasi rauhallisesti omalta pediltään pikkusiskon puuhia.

Leia hurjapää YouTubessa

Uusi kiipeilypuu

Leonardille hankittiin melkein kattoon ulottuva kiipeilypuu. Kun puu oli rakennettu Leonard meni päiväunille mamman sänkyyn, eikä näyttänyt olevan kiinnostunut puusta.

Puu sopii mainiosti tuohon nurkkaan.

 Viiden tunnin päiväunien jälkeen puu jo kiinnosti.

Kiipeäminen sujui hyvin.

 

 

 

 

Ylhäältä on hyvät näkymät.

Pimeälläkin ulkona näyttää olevan jotain mielenkiintoista.

Leonard tuntui pitävän puusta ja otti toiseksi ylimmällä pesällä iltatorkutkin, mutta tänään...

Paras paikka aamutorkuille oli kuitenkin kylpyhuoneessa mamman pyykkien päällä.

Korkealle hän yrittää

Vielä ei Leonard ole päässyt kirjahyllyn päällä oleviin kukkiin käsiksi, mutta yritys on kova.

Vähän jos punnertaisi.

Kun kirjahyllyyn ei päässyt niin Leonard avasi liinavaatekaapin oven ja kiipesi sinne.

Siivouspäivä

Leonard päätti auttaa minua pullojukan multien vaihdossa ja kylpyhuoneen lattian pesussa pudottamalla pesukoneen päällä olevan palmun lattialle.

Kuinkas tässä nyt näin kävi.

Palmu on kylpyhuoneessa koska se on aivan vastustamaton Leonardin mielestä. Lehtiä on hauska täpätä ja pureskella, varsi on myös erinomainen kynsien teroitukseen. Ovi on yleensä kunnolla kiinni, mutta nyt olin suihkussa ja Leonard oli saanut raolleen jääneen oven auki. Onneksi kisulle ei käynyt mitään ja palmu sai kaipaamansa uudet mullat. Kylppärissä on ikkuna ja palmu on viihtynyt siellä oikein hyvin sen ajan kun Leonard on ollut minulla.

Mökillä on kivaa, kivempaa kuin kaupungissa?

Olimme Leonardin kanssa pari viikkoa mökillä. Leonard viihtyy siellä erittäin hyvin, todennäköisesti paremmin kuin kaupungissa. Mökillä on paljon tekemistä ja saa ulkoilla terassilla vaikka koko päivän. Valjastelu on parasta mitä Leonard tietää ja valjastelumankuaminen alkaa heti mamman heräämisen jälkeen, mamma vaan ei aina ole kuulevinaan. Lenkille lähdetään pari kolme kertaa päivässä, pieni sadekaan ei haitannut.  Varsinaista leikittämistä Leonard ei kaipaa mökillä ollenkaan.

Tontin ensimmäinen tatti tutkittiin tarkkaan.

Mamma voisi päästää tuonne metsään tutkimusretkelle.

Kaikkein hauskinta oli kiipeillä puihin joissa on linnunpönttöjä. Pienen harjoittelun jälkeen Leonard pääsi jo pöntölle saakka. Lintuemo ei ollut kylläkään innostunut tästä saavutuksesta. Linnut oppivatkin aika pian ilmoittamaan varoitusäänellä kissan ulostulosta.

Terassillakin pääsi kiipeilemään kun isäntä teki sinne hienon kiipeilypuun lepänrungosta ja kieputti rungon ympärille juuttinarua.

Kaikki puuhailu tietenkin väsytti ja jos vain ei ollut liian kylmä niin päivätorkut otettiin terassilla.

 Aurinkoisena päivänä torkuttiin mamman vieressä aurinkotuolissa.

Kylmällä ilmalla mamman syli oli paras paikka päikkäreille.

Ninjakissan paluu ja kimalaiset

Leonard viihtyy mökin terassilla nyt kun vihdoin on lämpimämpää. Välillä vedetään rallia edestakaisin sisälle ja ulos. Kimalaiset kiinnostavat kovin ja niitä pitää kiivetä katsomaan terassilla roikkuvasta kukkapurkista. Kukkapurkki on verkon ulopuolella, joten kimalaisiin ei pääse käsiksi.

Aamupäivällä oli jännittävä tilanne kun Leonard sai ulkoillessa kimalaisen kiinni ja se ennätti pistää käpälään. Jonkin ajan kuluttua käpälä alkoi turvota ja soitin hätääntyneenä eläinlääkäriin. Kysyttyään kissan painon ell käski antaa neljänneksen kyypakkauksen tabletista ja seuraamaan tilannetta, käpälä olisi jonkin aikaa kipeä ja turvotus laskisi niin kuin ihmisilläkin. Annoin lääkkeen ja parin tunnin kuluttua turvotus oli laskenut ja Leonard oli täydessä vauhdissa kuten kuva osoittaa. Lääkkeen antaminen olikin mielenkiintoinen juttu, olin lukenut kaikista erilaisista tavoista yrittää antaa kissalle tabletti. Valmistauduin henkisesti taistoon, ensin kuitenkin ajattelin kokeilla helpointa. Kierittelin tabletinmurun tonnikalaruuan mehuun, laitoin sen lusikkaan ja ojensin kissalle. Aivan uskomatonta: kissa nuolaisi mehun ja tabletin saman tien, olisi halunnut lisääkin. Hyvä Leonard!

Ulkoilu on kivaa, mamman kanssa kierretään talo moneen kertaan. Tässä kasvimaata tarkistamassa.

Ninjakissa

 

 Mökin terassi on verkotettu Leonardille ulkoilualueeksi. Tänään hän sitten päätti kiivetä verkkoa pitkin ylös. Tässä ollaan jo tulossa alaspäin.

Ruokaa ja kiipeilyä

Leonard painaa kaksi kiloa ja ikääkin on kertynyt jo neljä kuukautta. Edit. maanantaina 3.4. vaaka näytti painoksi 2,2 kg! Hienosti on kissapoika syönytkin, päivän ruokamäärä on kasvanut huimasti. Raksuja on tarjolla koko ajan ja märkäruokaa Leonard saa kolme kertaa päivässä. Olen yrittänyt tarjoilla monipuolisesti erilaisia märkäruokia, mutta jotkut kanaruoat ovat yök, niitä ei vaan voi syödä. Täytyy myöntää, että olen silloin armahtanut lapsukaista ja antanut paremmin maistuvaa ruokaa.

Keittiön työpöydälle kiivetään jo sujuvasti odottamaan purkin avaamista. 

'

Kiipeilyharjoitukset jatkuvat

Leonard on todella kova kiipeilemään ja kirjahylly on ehdoton suosikki.Viime viikolla yritykseksi jäänyt hyppy onnistui nyt tosi helposti. Poistulo onnistuu hyvin, mamma vaan hermoili ensimmäisellä kerralla. Edelleen kännykkäkuvia, tilanteet tulevat niin nopeasti ettei oikealle kameralla ennätä niihin mukaan.

Sinne meni :)

 

Pitäisikö täältä tulla pois?

Kiipeilyharrastukset jatkuivat kirjahyllyn toisessa päässä, tästä ei mamma ollut kovin ilahtunut. Valaisimesta poistettiin varjostin tämän yrityksen jälkeen.

Pyykkitelinettäkin piti testata.

Muuten viikko on sujunut syödessä, nukkuessa ja riehuessa, energiaa tässä kaverissa riittää.

Vihdoinkin ennätin oikealla kameralla touhuun mukaan.

Ensimmäinen viikko

Ensimmäinen viikkko on mennyt tosi nopeasti. Leonard on  kotiutunut hyvin, ruoka maistuu ja leikkimistä ja riehuntatarmoa riittää. Jouduin yllättäen olemaan poissa neljä päivää ja Leonard vietti laatuaikaa isännän kanssa. Leonard opetti isännälle, että pikkukissan on saatava märkäruokaa kun hän maukuu keittiössä vaikka edellisestä ateriasta oli kulunut vasta tunti, raksuja kyllä oli kupissa. Leonard opetti myös, että läppärin näytön voi kääntää pystysuuntaan, isäntä ei sitä aikaisemmin ollut tiennytkään.  Vähän oli mennyt kuulemma aikaa ennen kuin tilanne oli saatu korjattua. Nyt minulla on hommaa kun yritän opettaa nuorta herraa pois läppärin näppäimistöltä, mutta ehkä hän oppii.

Tiputelkkarikin oli löytynyt.

Kovasti on tullut kiipeilyvarmuutta viikon aikana.