sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Vihdoinkin lenkille

Koko talvi on tätä odotettu. Lumet olivat sulaneet mökillä jo niin paljon, että pääsimme vihdoinkin lenkille Leonardin kanssa.


Aamuisin kun yöllä oli ollut pakkasta Leonardkin uskaltautui hangelle, ei upottanut kissaa eikä emäntää.

Koko tontti piti tarkistaa, lammen ranta

Täällä oli kesällä sudenkorentoja

rantasauna

isännän puutyöt

Hienosti on klapeja pilkottu.
Välillä piti tassut puhdistaa vähän kuivemmassa kohdassa.

 
Leonard vietti lähes koko päivän ulkona, kun mamma ei lähtenyt lenkille niin piti päivystää terassilla. Lenkillä käytiin neljä kertaa päivässä ja vaatimus valjasteluun alkoi heti aamulla kun  nousin ylös. Päiväunet jäivät vähäisiksi kun ulkona oli niin paljon mielenkiintoista ja yöunille Leonard kävi jo ennen kahdeksaa.

Illalla uni maittoi mamman sylissä.

6 kommenttia:

  1. Reipas lenkkeilijä ❤️

    Nykyiset kissat eivät lenkkeilystä piittaa, mutta edellinen kissa vaati ulkolenkkeilyä heti, kun kevätaurinko alkoi paistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisut ovat niin erilaisia. Leonard jaksaa ulkoilla pitkään, tyttäreni venäjänsininen vain kurkkii ovelta eikä lähde pidemmälle.

      Poista
  2. Hyvä Leonard, ihmisiä pitääkin ahkerasti ulkoiluttaa kun on ulkona kauniit kevätsäät! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mamman askelmittariin tulee kivasti lukemia kun kierrämme tonttia. :)

      Poista
  3. Kiva seikkailu/ulkoilupäivä on sulla ollut. Ja ajattele lisää vielä tulossa, unohtamatta sitä kaikkea jännää mitä kesä tuo tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, perhoset, korennot ja linnut, tuskin maltan odottaa - Leonard

      Poista